Top of the Day!

Terveisiä sateisesta Belfastista! Tai no, sateinen on aika lievä termi; täällä sataa kaatamalla ja myrskyvaroitus astuu voimaan tuossa kolmelta (Mulla luento sopivasti neljästä viiteen!) ja jatkuu tiistai aamuun. Lukukausi alkoi siis virallisesti tänään ja rankkasateesta huolimatta yliopiston kampuksella riittää vilinää kun vanhat opiskelijat rutiininomaisesti siirtyvät omissa porukoissaan luentosaleihin ja fuksit harhailevat epätoivoisen näköisenä pitkin kampusaluetta.

Minun lukukausi alkoi ensimmäisellä aidosti hyvin nukutulla yöllä. Asuntolan seinät ovat pahvia ja olen saanut nauttia naapurin ranskalaisen pojan tupakkayskästä joka yö. Onneksi tanskalainen ystäväni Sœren lahjoitti ystävällisesti minulle korvatulpat, joten sekin ongelma on nyt hoidettu. Rankkasateet eivät säälineet ja heti ulos astuttuani peli oli menetetty. -Note to self: osta uusi (teräksinen) sateenvarjo.

Ensimmäinen luentoni piti koskea Euroopan unionia ja sen politiikkaa ja onnistuin helposti löytämään rakennuksen ja luokkahuoneen, mutta luennoitsijaa ei näkynyt eikä kuulunut, kunnes joku kanssaopiskelija tarkasti s-postinsa ja tajusin että luennoitsija oli perunut luennon. Great succes!

Vaatteet märkinä ja kylmissäni päätin pystyttää tukikohdan pääkirjaston kahvilaan ja nyt kirjoittelen teille nahkasohvalta, iso kupillinen kuumaa caffe americanoa kädessä, eli voisi huonomminkin mennä! Paikallinen pääkirjasto on muuten aivan upea ja yliopisto onkin kirjastostaan kuuluisa! Täältä voit löytää esimerkiksi oven Narniaan:

Viime viikko meni myös vilauksessa ohi, täällä tapahtuu koko ajan vaikka mitä, joten yritän tiiviistää kaiken oleellisen teille.

Tämän viikon kulutimme tutustumalla omatoimisesti Belfastin kaupunkiin, kävellen ympäriinsä ja välillä ollaan levähdetty kaupungin lukuisissa pubeissa. Täällä niitä riittää aina hienoista ja perinteisistä oikeisiin räkälöihin. Aijon antaa teille myöhemmin tarkempaa informaatiota, missä paikoissa kannattaa käydä sitten ku joskus tänne päädytte! Meidän pieneen porukkaan kuuluu ruotsalainen William, (innokas jääkiekkofani, joka jaksaa jostain syystä muistuttaa kaikista häpeällisistä (suomen)tappioista ja osaa suomalaisten kirjosanojen lisäksi lauseet: "olet tässä" ja "ei saa peittää") ja Repa sekä yhdysvaltalainen Chris (joka myös jostain syystä osaa nykyään kiroilla suomeksi).

Perjantaina Belfastissa vietettiin paikallista versiota meidän 'Taiteiden yöstä', eli Culture Nights. Kaikenlaisia tapahtumia oli ripoteltu ympäri keskustaa ja kaupunkilaiset olivat lähteneet sankoin joukoin liikenteeseen. Liikkuminen kävellen oli helppoa, koska keskusta oli autoilta suljettu ja ihmiset olivat jalan liikenteessä. Joka paikkaan oli pystytetty pieniä katukeittiöitä ja pubeja, sivukujilla ihmiset lausuivat kuuluisia irlantilaisia runoja ja katusoittajat viihdyttivät ihmisiä. Oli hauska seurata kaupungin vilinää ja nauttia vähän kulttuuria. Kiertelimme melkein koko kaupungin keskustan katsellen menoa ja välillä pysähtyen pintille. Mielestäni kaikkein hauskin näky oli pieni asuntovaunu, jonka sisällä bändi soitti irlantilaista musiikkia ja toisella puolella vaunua ihmiset nauttivat olutta!

Ihmisvilinää!

                                       
                 

Katusaluuna :D 

Lauantaina lähdimme tutustumaan kuuluisaan Giant's Causeway:hin, eli suomeksi jättiläisen polkuun joka sijaitsee Pohjois-Irlannin rannikolla. Kalliot ovat ajan myötä muokkautuneet muistuttamaan portaita ja taru kertookin, että polku on Fionn mac Cumhaill- nimisen jättiläisen rakentama, joka halusi päästä Skotlantiin polun avulla. Täytyy sanoa, että maisema on todella henkeäsalpaava! Portaat ovat muodostuneet laavan purkautuessa mannerlaattojen välistä paleoliittisellä kaudella ja  "portaat" ovat jonkun sattuman kautta muokkautuneet viisikulmion muotoisiksi. Vietimme pari tuntia ihaillen upeita maisemia. Onneksi myös sää oli suosi, vaikka alue on myös kuuluisa sateistaan.  

Jättiläisen portaat

         

Jättiläisen portti

Fionn mac Cumhaill oli kuulemma kova poika soittelemaan ja tässä ovat hänen urut.

                   

Maiseman poikasta

Lisää kuvateksti

Takaisin tullessa käväisimme myös Dunlucen linnan raunioilla!

Ilta vietettiin istumalla Ryan's nimisessä pubissa kavereiden kanssa. Siltä varalta, että tulette joskus tänne Ryan's on mukava kaksikerroksinen pubi, jossa saa ruokaa yläkerrassa ja alhaalla voi nauttia pintin tai pari. Hinnat ovat kohtuulliset, Guinness maksoi noin 3,50£ ja 6£ sai pintin ja lautasellisen kanansiipiä, ei paha! Ryan's sijaitsee Lisburn Roadilla, joka on aika lähellä yliopistoa ja keskustaa. 

Maistoin siellä myös paikallista pale alea nimeltä Belfast blond:

Pale ale- oluiden ystäville voin tätä suositella, maku on ensipuraisulla makeahko, mutta samalla hieman etikkainen. Muistuttaa ehkä hieman vahvaa sitruunamehua humalalla varustettuna. Ryan'sissa tämä maksoi 3,95£, eli hiukan arvokkaampi juoma. 

Sunnuntai menikin mukavasti salilla ja illalla valmistimme Repan kanssa perinteistä uunilohta kavereillemme. Erityisesti Chris oli täysin (positiivisesti)yllättynyt ateriasta ja kehui kovasti suomalaista cuisinea! Tosin jouduttiin taas katsomaan ruotsin jääkiekkojoukkueen taidonnäytteitä, mutta onneksi saatiin vähän hyvitystä kun laitettiin youtubesta tulemaan Granlundin ilmaveivi ja poika saunoo- biisi.

Tässä nopea kertaus täältä, voikaa hyvin ja palataan!

Greetings from Belfast!

Tasan viikko sitten lähdin koto-Suomesta kohti tuntematonta ja aika on vierähtänyt todella nopeasti Belfastissa. Välillä tuntuu että ei ehdi hengähtää hetkeäkään kun on joutunut juoksemaan joka paikkaan, mutta eiköhän meno tässä ala rauhoittumaan kun arki ja rutiinit lähtee pyörimään. Kaikenlaista on jo ehditty tekemään eikä kommelluksiltakaan ole säästytty. Kaikki on kuitenkin hyvin ja sopeutuminen on pikkuhiljaa lähtenyt käyntiin.

Matkaan lähdettiin siis viime maanantaina Helsinki-Vantaalta, josta Finnair kuljetti meidät Lontoon Heathrow:lle. Ehdittiin sopivasti napata sieltä vähä syötävää ja kulkea noin neljän (4) eri turva -ja passikontrollin läpi ja matka jatkui irlantilaisella Aer Linguksella Belfastiin. Olimme Reijon kanssa etukäteen ilmoittaneet saapumisestamme yliopistolle ja heillä oli vastaanottokomitea punaisen maton, soittokunnan ja limusiinin kanssa odottamassa meitä... Jostain syystä kuitenkin matto oli unohtunut, soittokunta sairaana ja limusiini hajalla, joten paikalla oli tavan bussi..

Säheltämisen makuun päästiin kun olimme rekisteröitymässä ja hakemassa avainkortteja. Ensinnäkin jouduttiin jonottamaan noin kaks tuntia ja kello yhden maissa  yöllä virkailija (joka oli vaan yövuoroa suorittava turvamies) yhtäkkiä tokaisi minulle, että minun kämppä olikin jo annettu jollekin Thomakselle, että se ei nyt vaa ole saatavana. Luonnollisesti kysyin miten se voi olla mahdollista, johon ukko vastasi ystävällisesti: n'thing to do w' me..! Ja keskustelu päätty siihen paikkaan. Great succes! No vietin sitte yöni väliaikaismajoituksessa aina torstaihin saakka, jolloin siirryin vakituiseen osoitteeseeni. (GRANT G03, Grant House 64 Malone Road, Belfast Northern Ireland, BT9 5BT <- Jos joku haluaa muistaa esim kortilla)

Tuntuu muutenkin vähän siltä, että täällä ei olla yhtä tarkkoja asioista ja on vähän sellaista säheltämisen meininkiä. Jos samasta asiasta kysyy monelta niin vastauksissa saattaa olla isoja eroja tai sitte kukaa vaan ei tiedä mistään mitään. Ja kaikki on aina vähän myöhässä. Esim puolitoista tuntia. Varsinaista kulttuurisokkia ei ole päässyt tulemaan lukuunottamatta edellä mainittua. NIIN ja tietenkin pari aivan uskomatonta juttua:

1) liikenne: autoa ajetaan vasemmalta puolelta ja holtittoman kovaa
2) ovet kääntyy sisäänpäin
3) mikä ihmeen järki on pitää erikseen kylmä -ja kuumavesihanaa?
4) kokolattiamatto. nuff said.

Tuossa ne mielenkiintoisimmat seikat mitä olen nyt havainnut..

Viime viikko sitten kulutettiin juoksemassa erilaisissa ulkomaalaisille opiskelijoille ja vaihtareille tarkoitetuissa infotilaisuuksissa ja ilmoittauduttiin yliopiston opiskelijoiksi. Tässä pari kuvaa yliopiston päärakennuksesta:

Vähän erilainen kuin Jyväskylän yliopiston päärakennus, vai mitä mieltä olette? :D

Ruoka -ja juomapuolta ollaan tietenkin päästy testaamaan! Ei voi kuin ihmetellä paikallisten ruokailutottumuksia. Ensinäkin joka paikassa syödään perunaa. Paljon paljon perunaa. Ihan joka muodossa. Paikallista ruokavaliota ei myöskään voi kovin terveelliseksi kutsua, koska melkein jokaisen ruuan kanssa syödään ranskalaisia. Omituisin ruoka mihin olen tähän mennessä törmännyt (en todellakaan kokeillut sitä) oli vehnäsämpylä, jonka välissä oli ranskalaisia! Sellasta... Joka tapauksessa, pitää alkaa keskittymään terveellisen ruuan valmistukseen ettei Reijoa lainatakseni: "..tulla takas Suomeen Sahtisaaren kokosina" Toki täytyy täällä ollessa tutustua myös paikalliseen pubiruokakulttuuriin ja onnistuttiinki löytämään yliopiston läheltä opiskelijaystävällinen pubi 'Elms', jossa viidellä punnalla sai lounaan ja pintin tai limun. Käytiin siellä pari kertaa ja täytyihän sitä maistaa sitä kuuluisaa fish&chipsiä! Ei ollenkaan huono, mutta en lähtisi iha joka päivä syömään sitä.

Nyt sitten pitäisi pikkuhiljaa alkaa tottutelemaan elämään täällä, luennot alkavat ensi viikolla ja niitä jo odotankin innoissani. Lukukausi jakaantuu kolmeen moduuliin, joista jokainen on 10 opintopisteen kokonaisuus ja ne kestävät läpi koko lukukauden. Moduulitarjonta on aika monipuolista, vaikka moni minua kiinnostava moduuli järjestetään vasta kevätlukukaudella. Näillä näkymin opiskelen Eu-politiikkaa, Etelä-Afrikan poliikkaa ja politics of deeply divided societies-nimistä moduulia, joka varmasti valaisee hyvin paikallisia poliittisia oloja.

Tässäpä päällisin puolin nopeat kuulumiset täältä, toivottavasti siellä kotopuolessa on kaikki hyvin!

Cheerio!

Jännitystä ilmassa...?

Ach so!

Tässä se nyt on, minun oma (matka)blogi. Enpä ihan heti olisi uskonut että joskus tällaisen vielä luon, mutta nyt taitaa olla sopiva ajankohta tällaiseen aktiviteettiin. Jos nyt joku ei vielä ole ihan kärryillä niin tästä ei ole tarkoitusta tehdä blogia jossa otan kuvia uusista korkkareista ja meikeistä ja kerron mite kivoja ne sitten on jne... Ajattelin sensijaan keskittyä Belfastissa vietettävään syyslukukauteen ja kaikkeen mitä se sitten ikinä sisältääkään. Tämän avulla sitten pääsette seuraamaan mitä sielläpäin yleisesti tapahtuu ja miten muutenkin vaihdossa menee. 

Lähden opiskelemaan valtio-oppia Queen's University Belfastiin puoleksi vuodeksi. Tämän linkin kautta pääsette tutustumaan kohteeseen lähemmin --> http://www.qub.ac.uk/

No miksi Belfast? Eikös siellä porukka heittele toisiaan palopommeilla ja meno on muutenki kuin villissä lännessä? Eikös siellä sada vettä kuin erään tietyn rouvashenkilön 'sieltä'?  Halusin Belfastiin vaihtoon, koska brittiläinen kulttuuri ja historia on aina ollut minulle suuri mielenkiinnon kohde ja sitä kautta kaikki brittiläinen kiinnostaa. Lukuunottamatta sitä säätä. Haluan päästä kokemaan ja näkemään brittiläistä ja irlantilaista kulttuuria ja elämää paikan päältä. Belfast oli myös valtio-opin laitoksen ainoa mahdollinen vaihtokohde sielläpäin, sosiologialla olisi ollut paikka Sheffieldissä, mutta halusin nimenomaan opiskella omaa pääainetta ja Sheffieldiin pääsy ei olisi ollut niin varmaa kuin Belfastiin. Matkakaveriksi ja luottopakiksi mulle lähtee Kortepohjan Ori ja Tuusulan Sulttaani: Reijo a.k.a Repa, Repsito Alkula!  Yhdessä siellä me sitten seikkaillaan pitkin Belfastia ja Pohjois-Irlantia.

 Belfast tietysti itsessään on todella mielenkiintoinen paikka näin politiikan tutkijan näkökulmasta. Kaikki varmaan tietävät jotain P-Irlannin karusta historiasta ja sen sisäisistä poliittis-uskonnollisista kiistoista jotka ovat pitkään aiheuttaneet verisiä konflikteja. Kuitenkin lyhyt historian kertaus on ehkä tässä paikallaan. P-Irlanti on osa Isoa-Britanniaa, mutta  osalla väestöä on myös ollut vahva kaipuu yhdistymiseen vieressä nököttävään Irlannin tasavallan kanssa. Kiistan osapuolina ovat siis tasavaltalaiset ja lojalistit, jotka haluvat pysyä Britanniassa. Jotta homma ei olisi turhan simppeli mukana on myös uskonto. Tasavaltalaiset ovat katolilaisia, niin kuin myös suurin osa irlantilaisista, kun taas lojalistit ovat protestantteja. Nyt kun sopan ainekset ovat valmiit, tappelu on melkeinpä väistämätöntä. Irlantiin liittymistä kannattavista väestönosista kumpusi halu irtautua Britanniasta vaikka väkivalloin ja näin syntyi Irlannin tasavaltalaisarmeija, joka terrorisoi P-Irlantia pitkän aikaa. Kuitenki ilmeisesti parempaan päin ollaan menossa; IRA luopui aseellisesta toiminnasta vuonna 2005 ja olot ovat pitkälti rauhoittuneet, joskin vähän väliä pieniä tulipesäkkeitä syttyy. Esimerkiksi tällä viikolla Belfastissa mellakoitiin rajusti kolme yötä putkeen ja ilmeisesti poliisivoimat olivat aika tiukilla.

http://www.belfasttelegraph.co.uk/news/local-national/northern-ireland/psni-chief-matt-baggott-challenges-politicians-to-take-burden-off-police-on-parades-16208134.html

Lähden kuitenkin luottavaisin mielin liikenteeseen, Belfast on kuitenkin yleisesti turvallinen kaupunki. Eiköhän tässä vielä elossa tulla takaisin.

Nyt kun lähtö hälyttävästi lähenee ja jonkinlainen jännitys alkaa kerääntyä takaraivon perukoille, pitäisi kai todenteolla alkaa valmistautumaan.  Lähden siis maanantai aamusta junalla kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Olenkin jo aloittanut pakkaamisen (..tai siis aloin miettimään pakkaamista) ja seuraava kuva kertoo prosessin edistymisestä: 

(Huomatkaa viekas yritys edesauttaa suomalaisen designin vientiä ulkomaille Marimekko-pyyhkeen muodossa!) Toisin sanoen, viimeisten hetkien mestarina pakkaus taitaa hoitua jälleen vasta sitten kun on jo kiire, eli nyt on varmaan korkea aika aloittaa...

Roikkukaa mukana! :)

-A